“Life is what we make of it. Travel is the traveler. What we see isn’t what we see but what we are.” Fernando Pessoa
Lissabon oli kerrassaan hurmaava kaupunki. Mieleen tuli San Francisco, sillä vanhat ratikat kuskasivat asukkaita kapeita ja mäkisiä katuja pitkin ylös ja alas aivan kuten Kaliforniassakin. Kaupungistä löytyi myös pitkä punainen silta.
Oli Lissabonissa myös paljon omaa persoonallisuutta. Katukuvaan kuului upeita vanhoja kaakeleilla päällystettyjä rakennuksia, toreja ja patsaita, merenrantaa ja linnoja. Yksi hauskimmista Lissabonin löydöksistä oli kuitenkin Ausseista tuttu Rachel, kenen jälleennäkeminen sai mut kipuamaan innostuksesta hartioille saakka.
Kolme päivää Lissabonissa meni siivillä ja vielä jäi monta kaupunginosaa koluamattakin, vaikkei valtavasta paikasta olekaan kyse. Tämä Euroopan top-kohteeksi äänestetty mesta on kyllä kaiken maineensa veroinen, suosittelen!
Lissabonista busseilimme Penicheen, joka osoittautui minikokoiseksi rantakyläksi. Peniche houkuttelee lähinnä surffareita hyvän aalto-takuunsa ansiosta. Kaupungilla ei juuri ihmisiä näkynyt, mutta Tinderin puolesta tää oli kyllä ykkösmesta, haha! Penichessä tuulen tuiverrus pakotti pukeutumaan yhtenä päivänä villatakkiin, mutta silti surffilla sain kasvoni kärtsättyä. Kerrassaan symppiskohde, jonka edustalla olevaa Berlengan saarta Henna myös kovasti kehui (http://hennariikkamaria.blogspot.pt) -minun fiilistellessäni aaltoja.
”Oh salty sea, how much of your salt
are tears of Portugal!” Fernando Pessoa
Viimeisenä etappina Portugalissa Castello Branco, jonne Henna jäikin sitten asustelemaan. Kaupungista löytyi paljon punatiilikattoja, kiva uima-allasalue ja frozen yogurttia Pina Coladalla (mieletön combo!).
Siskoiiris's Blog 